Näyttelymenestystä by Demi

Loppu- ja alkuvuosi on mennyt pitkälti touhutessa seuran ja hallin merkeissä, joten kirjoittelut on jäänyt vähemmälle. Nyt on halli saatu kisa- ja treenikuntoon ja ensimmäiset kisatkin saatiin mallikkaasti läpi uudistetussa hallissa. Paljon se vaatikin töitä, rakkautta ja perkeleitä. Jossain vaiheessa tuntui jo ettei valmista tule, sillä seurasta riippumattomista syistä saimme useampia takapakkeja, mutta nyt on hienoa ja saimme erinomaista palautetta :)

Treenit on nyt ollut tauolla treenipaikkojen puutteesta johtuen. Demin kanssa ollaan niin sanotusti aktivoituduttu näytelmäkehissä ja tulostakin on tullut.

Lahden ryhmänäyttelyssä esiinnyimme 15.1.2017. Tuomarina toimi virolainen Dina Korna. Taustatietoina saimme kehönlaidalla tuomarista, että hän on juuri saanut arvosteluoikeuden rotuun ja mittasikin useamman yksilön korkeuden kehässä. Demi ei esiintynyt edukseen, ja tuomari neuvoi meitä kulkemaan edestakaisin kolme kertaa ennen kuin näki takaliikkeet kunnolla. Arvostelua en ole vielä saanut käännätettyä, sillä se on kirjoitettu viron kielellä, eikä käännöspalvelu toiminut. Demin tulos oli kuitenkin ERI2, SA, PN3. 1. ja 2. veivät ruusukkeet, joten "muistoja" ei tästä jäänyt ;)

Turun kansainväliseen näyttelyyn mietin lähtöä aamuun saakka, Demi kulkee epäpuhtaasti lihasjumien takia. Liike kuitenkin hieman parani perjantain hieronnan ansiosta, joten maksettu kun oli päätimme lähteä kokeilemaan. Tuomarista ei muuta tietoa kuin, että venäläinen (en edes katsonut onko mies vai nainen :D). Pennuista alkaen piti isoista/korkeista schapeista, heitin viimeisetkin toiveet jo siinä vaiheessa, sillä Demi on matala ja hintelä ja ikää on kuitenkin jo yli kolme. Kehään oli ilmoitettu 21 schapea, peruutuksia oli tullut, niin että pennut mukaan laskien kehässä esiintyi 15 koiraa.

Demin "voittorivi" ERI1, SA, PN2, SERT, VARACA
Arvostelu: Enough bone, correct size. Feminine expression. Enough good topline. Close in hocks. Excellent temperament. Typical coat.

Ei siis mikään huippu arvostelu, Demi ontui kehään mennessä ja hiukan taas väisti tuomaria, sain sen kuitenkin ruotuun ja ravissa tuntui koiran liikkuvan puhtaasti, muutama laukka askel otettiin AVO-kehässä, mutta ROP-kehässä mentiinkin oikein kauniisti.

Nyt ollaan sitten yhtä Sertiä vaille valioita ja seuraavia näyttelyitä tutkitaan jo innokkaasti :)

Nollat antaa odottaa itseään

Viime viikkoina tullut otettua 5 agistarttia, kaksi ländereiden agimestiksissä Lahdessa ja kolme Tamskin kisoissa Tampereella. Mitään suurta katastrofia ei ole yhessäkään startissa tapahtunut, jotain pientä vaan huutaa. Yleisin ongelma on että kepeistä mennään vahongossa ohi, olen itse varmaan lähettämässä koiraa väärässä kohtaa. Disa tekee kepit varmasti, silloin kun lähtö on on oikea.

Lahden kisoissa ekassa startissa tosiaan kielto puomilta, hukkasin koiran sadasosasekunniksi, jolloin Disa tsekkas ratatyöntekijän, kepeiltä kielto, kun tuli taas väärässä kulmassa, lopulta vielä vitonen todella kevyeltä keinulta. Keinun uusin, koska lentokeinuja on nyt napsittu kesälläkin, joten lopulta hylly. Keinun uusinta kyllä helpotti seuravaa starttia, jossa sama keinu tultiin oikein nätisti :)

Toiselta startilta otettiin taas kielto kepeiltä ja loppuradalla olin myöhässä, joten Disa tuli hieman ohi hypystä, sain kuitenkin takaisin, hyppy oikein ja vika hyppy ja maalissa hieman yliajalla. Jälkikäteen on helppo analysoida, mutta olisin saanut Disan ohjattua lopussa paremmin toiselta puolelta, kun olisin ohjannut vasemalta ja tehnyt takaaleikkauksen renkaan jälkeen.

Tamskin kisoissa radat tuntuivat todella helpoilta ennen rataantutustumista ja niinhän ne olikin, ekalta radalta hyvin harmillinen keppien ohitus, muutenhan se meni oikein nätisti. Oikeasti pelkäsin Disan menevän ratatyöntekijää moikkaamaan, sillä hän oli sijoittunut lähes suoraan edellisen hypyn taakse, valmistauduin ottamaan Disan vastaisella kädellä mukaani, mutta Disa ei edes vilkaissut ko henkilöä :). Muuten rata oli puhdas.

Tamskin kisakamerasta klippi: A-rata, tuomari Sari Mikkilä

Toinen rata oli hypäri, jossa kepeille oli helppo ohjaus, putkesta koira valssilla mukaan ja vasemmalta ohjaus kepeille. Haastetta aiheutti loppuradalla olevat putken väärät päät ja ei-linjalla olevat esteet. Disahan meni kepit kuin vanha tekijä ja haasteellisessa kohdassa eka vaikea putki oikein, aika perus pyöritystä hyppy-putki-hyppy. Sitten tein valssin, jotta olen putken vääränpään edessä, koira hallussa, odottaa vaan seuraavaa ohjausta ja MÄ UNOHDAN RADAN!!! Aivan totaalinen black-out ja kun en muuta keksi ohjaan Disan hypylle, ja hyllyhän se tietysti tuli. Loppuradassa vielä pari hyppyä, joissa pasmat niin sekaisin, etten osaa sanoa olisiko se mennyt puhtaana jos hyllyä ei olisi tullut.

Tamskin kisakamerasta klippi: C-rata, tuomari Minna Räsänen

Kolmas rata melko samankaltainen kun ensimmäinen, muutama tiukka käännös kohta, mutta vaikeampia ratoja teemme treeneissä. Kepit olisi ollut radan kannalta helpompi ohjata oikealta, mutta itse ajattelin ottaa "varman päälle" vasemmalta.. Joo, vaikeat paikat meni hienosti, Disa oli alussa melko hidas, mutta vauhti kiihtyi kivasti. Ennen keppejä valssi, mutta taas huonossa kulmassa ja aloitti väärältä puolelta pujottelemaan. No, alusta vaan, sen jälkeen muurille takaaleikkaus ja mun muru luki radan hienosti ja lähti puomille. Puomilla ei kuitenkaan osunut kontaktiin ja siitä 5, jatkettiin kuitenkin eteenpäin ja estin putken väärän pään ja maaliin hienosti.


Tamskin kisakamerasta: B-rata tuomari Sari Mikkilä

Joo, hyllyjen määrä taitaa olla vakio, muttei se nolla kaukana enää ole. Talvikauden treenejä odotellessa, ollaan saamassa myös huippukoutsi, joka varmasti hioo meidät nollakuosiin..;)

Rakvere National dogshow

Hain Disalle syksyllä Viron ja Baltian muotovalion arvoja ja kaipuu kehiin iski todella kovana. Disan kanssa kiertäminen olisi hölmöä ja Demin itseluottamusta tarvisi kehittää kovasti. Onneksi Annina on yhtä hullu kuin minäkin ja pian löysimme kansallisen näyttelyn Viron Rakveresta. Alkuperäinen tuomari oli Tampereella pari vuotta sitten, sijoitti Demin PN3 ja Boltille antoi myös ERI ja luokkansa 3, joten lähdimme "sertinhohde" silmissämme suunnittelemaan matkaa. Mukaan ilmoitimme myös Elopellon Enneunen, Lunan, joka lähti taistelemaan JSertistä.

Vasemmalta: Härdellin Buttercup, Karvarallin Huligaani, Elopellon Enneuni

Aikataulujen tullessa minulle tuli pieni pettymys, sillä tuomari oli vaihtunut Saija Juutilaiseen. Juutilainen ei pitänyt Demistä junnuna ja mielikuvana on jäänyt, että hän pitää isoista Schapeista. Schapeja oli ilmoitettu yhteensä 6 ja arvasimme ketkä 3 meidän kanssa sinne lähtee. Demi (ja Bolt) ovat selkeästi pienempiä kuin muut kehään ilmoitetut schapet, joten lähdin Demin kanssa matkaan lähes ilman odotuksia ekalta päivältä. Demin arkuus ja epävarmuus tekee hänestä vielä pienemmän koiran kuin hän oikeasti on.

Matkamme alkoi perjantai-iltana. Ajelimme Lahteen Annina äidille, jonne veimme Saden hoitoon, haimme Lunan ja Anninan äitin auton, jonka saimme lainaan reissua varten. Illan aikana söimme ja jutustelimme puolille öin asti, sitten olikin jo kiire unten maille. Klo 04 soitti kello ja suuntasimme kohti Länsisatamaa. Ajelimme lähes yhtäkyytiä Rakvereen näyttelypaikalle.

Näyttelypaikka oli paikallisessa urheiluhallissa, jossa meidän kehä oli sijoitettu eteistiloihin ja käytävälle piti laittaa häkit. Kova ahdistus tuli pelkästä ajatuksesta tuoda koirat ahtaaseen tilaan, mutta sinne mekin vain häkkeinemme ja koirinemme tungimme. Virossa kehät menee erijärjetyksessä kuin Suomessa, Rop junior valittiin ennen avoimen luokan arvotelua, menimme siis kehään vähän liian aikaisin ja Demi juoksi niin kiireellä pois kehästä, että olin varma ettei esiintymisestä tule mitään enään sen jälkeen. Onneksi Demi kulki iloisena häntä heiluen ja pää pystyssä oikealla vuorollamme tuomaria kohti. Demi antoi hienosti tutkia itsensä ja ravasi oikein kauniisti kehän läpi. Saimme laatuarvostelun erinomainen sekä sertifikaatin arvoinen. Jatkoimme suoraan paras narttu kehään, jolloin seuraamme liittyi Luna ja toinen juniorluokan narttu. Suureksi yllätykseksi Demi valittiin PN1 ja jatkoimme vielä ROP-kehään jossa vastaamme tuli todella kaunis ja itsevarma Hollannista Suomeen tuotu Nille-uros. Demi oli VSP ja päivän rupeamme päättyi uskomattomaan ja onneliseen oloon.

Kuva Annina Könönen. 3y, nicely bodied female in beautiful condition.
Excellent angulation and feet, still loose in elbows. Feminine head and
expression, correct bite, well set neck. Beautiful coat quality. Very
easy movement, beautiful profile. Lovely tail carriage.
Lot of temperament. Eri1, SA, PN1, SERT, VSP. Saija Juutilainen, Suomi

Meillä oli ekinokokkoosilääkitys mukanamme ja tarvitsimme siis vain leiman eläinlääkäriltä. Haimme tuon leiman jo heti kehien jälkeen, jotta saamme sen ajoissa. Lääke ja leimahan tarvii ottaa vähintään 24tuntia ennen Suomeen saapumista. Sitten vain syömään ja kirjautumaan hotelliin, jonka olimme varanneet reissua varten.

Iltalenkin suoritimme ihanissa maisemissa vuorella, jolle aikoinaan rakennettu Rakveren linna. Nykyään paikka on puistokäytössä ja siellä oli erilaisia muistomerkkejä, kesäteatterilava jne. Kuvailimme koiria ja ulkoilimme hyvillä mielin.                                                                                         Lenkin jälkeen olimme valmiit päiväunille :).

Illalla lähdimme vielä kaupungille kävelemään ja suunnitelmana oli mennä ajoissa nukkumaan. Luna ei ollut meidän kanssa ihan samaa mieltä, hän nukkui yön pienissä pätkissä, jatkuvasti huomioiden hotellin ääniä. Näin meidänkin unet jäi hyvin katkonaisiksi. Aamulla oli pakko viedä koirat autoon, jotta saisimme hetken nukuttua ennen pitkän päivän alkua.

Vasemmalta: Härdellin Buttercup, Karvarallin Huligaani,
Elopellon Enneuni

Luovutimme huoneemme ennen kehiä ja siirryimme näyttelypaikalle hyvissä ajoin. Tällä kertaa tuomarina oli Valko-Venäläinen Anatoli Zhuk. Tällä kertaa koko porukkamme sai erinomaisen ja Bolt ja Demi sai lisäksi sertifikaatin arvoisen ja sijoittuivat PU/N kehissä toisiksi saaden Sertit. Näyttelypäivämme oli siis meille voitokas, sillä sertejä me tulimme hakemaan. Lähdimme matkaamaan kohti Tallinnaa, jossa söimme ja ulkoilimme vielä ennen laivalle menoa. Iltalaivalla aloimme ajatella loppumatkan jaksamista, sillä luomet jo painoivat kovasti ja matka Lahden kautta Tampereelle kuulosti todella pitkältä.. Päätimme jäädä jälleen Lahteen yöksi ja ajella                                                                                                           turvallisemmin aamulla kotiin.

Härdellin Buttercup. Excellen type. Correct expression.
Correct angulation. A bit narrow croup. movement light
and balanced. A bit narrow behind. Excellent temperament.
ERI1, SA, PN2, SERT. Anatoli Zhuk, Valko-Venäjä.

Univaje teki matkasta pitkän, vaikka tuollaisen reissun voisi tehdä useammankin kerran vuodessa. Demi ja Bolt käyttäytyivät autossa ja hotellissa hienosti, joten heidän kanssa varmasti tulee vielä reissattua toisenkin kerran, Luna saisi hieman vielä kehittyä ja rauhoittua, jotta elämä hotellissa olisi mukavampaa..;)

Näyttelyitä kesältä

Blogi on olut vähän hiljaiselolla, kun aika mennyt kaikkeen muuhun. On ollut tärkeää keksiä paljon tekemistä, sillä jäimme Disan kanssa karavaanileskiksi, kun Misi lähti Demin ja Alicen kanssa lähes 3:ksi viikoksi asuntoautolla reissuun. He ajelivat Euroopan halki aina Välimerelle saakka. Reissu oli mennyt oikein hyvin, paitsi myöhemmin huomasin, kuinka valjaat olivat katkoneet Demin turkin kaulalta. Noh, pikkujuttuja ;)

Disan kanssa osallistuimme sillä välin rotumme erikoisnäyttelyyn (Nastola 3.7.). Tuomarina toimi Rob Douma, Alankomaat. Disa sai hyvän arvostelun ja vähän hämmästyksekseni myös laatuarvostelu erinomainen(ERI). Valioluokassa sijoittuminen jäi vain haaveeksi. Olen kuitenkin tyytyväinen laatuarvosteluun, sillä Disa ei ollut yhtään tuomarin "tyyppiä" ja tämä tuomari uskalsi käyttää laajaa skaalaa arvosteluissa.

Disan arvostelu:
4 years. Correct size. Slighty longer than high. Feminine head. Round brown eye. Correct bite. Thin ears. Correct neck. Nice body, light bone. Correct tail carriage. Oval feet. She moves very easily and springy.

Kun kolmas leskiviikko läheni loppuaan lähdimme ystäväni Ninnin ja hänen koirien, Saden ja Boltin, kanssa Misiä, Demiä ja Alicea vastaan Pärnuun. Pärnussa oli pitkä näyttelyviikonloppu, johon olimme koiriamme ilmoittaneet. Menimme torstaina iltalaivalla Tallinnaan ja ajelimme yötä vasten Pärnuuhun. Jännittävää reissussa riitti, sillä Sade ja Bolt olivat ensimmäistä kertaa laivassa ja navigaattori ei toiminutkaan offline tilassa. Koirat nukkuivat takakontissa häkeissä laivamatkan ja Tallinnasta Pärnuun matka sujui muistin ja kartan avulla mainiosti ;)

Olimme Pärnussa 2 ja 3n välillä yöllä, nukuimme asuntoautossa, tai siis yritimme nukkua, sillä Bolt ei ollut ihan tyytyväinen ko ratkaisuun ja valvotti meitä melkein koko yön. Perjantai päivää vietimme lenkkeillen ja hengaillen, alkuillasta oli ensimmäinen näyttely. Ryhmänäyttelyyn FCI1 luokalle ilmoitin Demin ja Ninni ilmoitti Saden ja Boltin. Haaveilimme näyttelystä 2 sertiä, mutta valitettavasti ei mennyt suunnitelmien mukaan. Demi ei antanut tuomari Noreen Harrisin edes koskea itseensä. Kielsi minua menemään kyykkyyn Demin tueksi ja ruokkimasta häntä. Toisaalta ei hän pitänyt arvostelun mukaan muutenkaan koirasta, joten vaikka olisi antanut tutkia, tuskin EH:ta kummempaa olisi saanut kuitenkaan, tuloksena siis EVA(ei voida arvostella).

Sade ja Bolt saivat molemmat EH:n.

Lauantaina leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, mutta kuinkas kävikään. Bolt sai ERI1, SA, PU1, SERT ja CACIB. Demi ERI1, SA, PN2 ja VA-CACIB. Disa ERI1, SA, PN1, SERT, CACIB
-> EE MVA, BALT MVA. ROP-kehässä Disa ROP ja Bolt VSP. Ennen RYP-kehää kävimme kaupassa ja leirintäalueella viemässä junnut autoon ja hakemassa Sade turistiksi näyttelyyn. Allu jäi lapsenvahdiksi. Misi sanoi ennen kehiä, että turhaahan sinne on mennä, kun sama tuomari rodussa kuin ryhmässä ja itsekin vähän asenteella, että pakkohan se on. Kuinkas kävikään, tuomari Viktoras Avtusko, Venäjä, sijoitti Disan RYP3. Aivan mahtava päivä.

Sunnuntaille mietin otanko Disaa mukaan näyttelyyn. Onneksi tytöt esiintyivät eri luokassa (Demi avossa ja Disa valioissa). Saimme siis aikaa odottaa Demin tuomio ja pongattua ROP-ruusuke, sillä Bolt sai ERIn, kehäkokemattomuuden ja epävarmuuden takia SA jäi saamatta, ja Demi sai samoista syistä EHn, toki Demi oli vieläkin epävarmempi, myös ravi oli huonoa. Disan esiintyminen ei ollut yhtä kaunista kuin yleensä, pokkasimme kuitenkin ERI, SA, CACIB, ROP. Ryp-kehässä ei sijoituksia herunut, tuomari sama kuin rodussa eli Beata Petkevica, Latvia.

Koirille retken kohokohta taisi olla seuraava matkakohde, sillä menimme jo ennestään tuttuun karavaanialueelle Tallinnan laitamille. Siellä haukut saivat juosta sydämensä kyllyydestä aukealla nurmikentällä. Seuraavana aamuna matkasimme kotiin, koirat jälleen autossa laivamatkan ajan me herkutellen buffassa ;)

Reissun jälkeen harjoittelimme ahkerasti näyttelyitä. Seuraavana vknloppuna suuntasimme jo seuraaviin koetuksiin, jossa minä esitin Sadea ja Ninni Demiä. Tämä siksi, että minä jännitän kovasti ja hihnaa pitkin tuntuu jännistys kaksinkertaistuvan Demillä.

Mäntsälä kr:ssä tuomarina toimi rodun erikoistuomari Rony Doedjins. Bolt sai Erinomaisen ja sertifikaatin arvoisen, valitettavasti PU-kehässä nuortenluokan koira vei voiton ja Boltin kotiintuotavaksi jäi VA-SERT-ruusuke, todella hyvin kuitenkin "meidän" pikku-ukolta :) Demi esiintyi Ninnin kanssa hienosti saaden EHn ja hienon arvostelun, jossa useita mainintoja itseluottanuksesta (tai siis sen puutteesta;)) ja kehäkokemattomuudesta. Sade oli minun esityksessä ERI1 ja SA, toki arvostelussa maininta kehäkokemattomuudesta. Koska Demin kisat olivat ohi, Ninni jatkoi Saden kanssa PN-kehään, jossa tulos 1 ja ROP-kehästäkin paras mahdollinen tulos. Sade avasi siis sertitilin ja esiintyi vielä RYP-kehässä hienosti :)

Demin arvostelu:
Needs more training. Good size and proportions but needs more self confidence in the ring. Correct head proportions. Nice eye. Good pigment. Good light bone. Good coat quality. Nice sturcture. Needs to improve on the move. Needs more co-ordination.

RYP-kehän laidalla skåålasimme Pärnun tuliaisia ja Saden ROPpia tukijoukkojen kanssa. Kiitos Terhi, Kati ja Sara sekä Henkka ja tietty Ninni!

Kotimatkalla suunnittelimme seuraavan päivän koitosta, jossa Demin ja Saden piti esiintyä peräkkäin kehässä. Tiedossa oli, että tuomari Pirjo Aaltonen on ns liiketuomari, joten päätimme esittää omat koiramme. Jännitin mielettömästi jo aamulla ja tein päätöksen, että sanon tuomarille tilanteen rehellisesti, jotta voin itse olla rennommin. Demi ravasi oikein kauniisti ja tuomarille kerroin heti mikä on tilanne. Tuomari otti asian hyvin, tutki koiran nätisti ja tarkisti uskaltaako suuhun katsoa, myös harjoitustuomari Antti Nieminen tutki koiran. Demi sai erinomaisen ja lopulta myös luokkavoitto. Tuomari antoi uuden mahdollisuuden Demille, mutta Demi väisti todella voimakkaasti. Näin ollen SA jäi saamatta. Olen todella onnellinen tästä tuloksesta, sillä voisi olla jopa hylkäävä virhe ja saimme mahtavan kokemuksen kehästä. Nyt vain lisää kokemusta ja eiköhän me yli päästä :) Sade sai ERI3. P.s. Demin siskopuoli Härdellin Kuka Muu Muka(Sinni) oli ROP :)

Demin arvostelu:

Epävarmasti esiintyvä. Sopiva luusto. Ok mittasuhteet. Hyvä kallo-osa ja kuono. Kevyt runko. Hoikassa kunnossa. Hyvä ylälinja. Käyttää hyvin häntää. Hyvä sivuliike. Hyvät takaliikkeet, leveät etuliikkeet. Hyvä karvapeite.

Nyt vaan suunnitellaan uusia reissuja, mitähän kaikkee sitä vielä tänä kesänä ennättää ;)

Ylökkin epikset

Blogi on ollut vähän tauolla, mutta paljon hyviä asioita on tapahtunut lyhyellä aikaa. Sekä Disa että Alice on oppinut kepit ja menevät siis ilman ohjureita, sikäli ohjaan kunnolla. Molemmat ovat myös alkaneet hakea esteitä, tosin varsinkin Disan kanssa tulee ongelma, jos olen myöhässä tai ohjaan huonosti hän hakee itselleen esteet. Alice kulkee pääosin Ninnin ohjauksessa kesän, toki sovimme niin, että välillä ohjaan häntä itsekin. Alice näytti minulle episviikolla treeneissä, kuinka osaa kepit tehdä ilman ohjureita ja päätin siis että epiksissä tehdään 1-2-luokkaisten radan vaikkei vielä kisavalmiita ollakkaan. Disan kanssa oli selvää mennä tuolle radalle, sillä kisastartit on tarkoitus aloittaa tänä kesänä.

Epiksissä jännitin kovasti, ja välillä olin jättää starttaamatta kokonaan. Rataantutustuessa oli muutama haastava paikka johon kiinnitin huomiota ja pyrin varmistamaan itselleni ko paikat. Ajattelin, että Disa hakee putket niin hyvin, että toisten kompastuskivi A:n ali menevä putki ei ole meille ongelma, olihan putken "menopää" selvästi kaukana A:sta. Ohjasin Disan putkeen ja näytti jo siltä, että hän sinne menee. Otin sivuaskeleen kohti putken toista päätä ja samalla kohti A:ta, Disa vaihtoi samalla kurssiaan (tottakai, niinhän mä ohjasin) ja siellä A:llahan hän oli ja hylly tuli. Loppurata meni hienosti. Kepeiltä oltaisiin saatu 5 ja kielto, koska jouduin kahdesti uusimaan, mutta lopulta ne meni. Tosi hienoja juttuja radalla oli, esimerkiksi ohjasin vasurilla hyppäämään edestäni oikealle ja Disa hyppäsi jo valmiiksi oikein päin ja ilman itsensä kiertämistä päästiin jatkamaan matkaa.

Alicen kanssa starttia jännitin kovasti, etenkin keinua ja keppejä, mutta kun olin jo ilmoittanut olihan se pakko mennä ;) Alicen kanssa korjasin osan virheistäni mm tuon putkeen ohjauksen. Rimat oli 35cm korkeudessa ja Alice liisi noin 10cm korkeammalta yli, oli aika söpön näköinen, mutta parempi niin, kuin juuri ja juuri yli :D. Keinu meni todella hienosti, kun kävelin rinnalla ja himmailin Alicea. Muutenkin otin tosi varman päälle ohjauksissa. Alice haki esteitä tosi hyvin ja oli ajoissa ohjaamassa kaikille. Kepeillä oli hieman vaikeutta, ensin saimme 5 ja sitten pääsimme yli puolen välin, jonka jälkeen Alice tuli pois(kielto). Aloitimme alusta niin, että menin ohjaamaan toiselle puolelle, hups vaan typy meni kepit oikein. Keppien jälkeen tein valssin, jotta pääsimme jatkamaan matkaa. Loppurata meni hienosti ja tuloshan sieltä tuli :) Medeissä vain kaksi tulosta ja Alice oli luokkansa toinen. Aika hyvin tytöltä, joka harrastanut vasta vajaan kauden agia :)

Demi on ollut aika tuulella käyvä treeneissä, välillä menee tosi hyvin ja välillä tuntuu ettei mikään onnistu. Demi lähti mukaan ja hetken mielijohteesta ilmosin hänetkin mukaan. Selvää oli, että Demi starttaa mölleissä, jos starttaa. Demin kanssa saatiin lähtölupa ja menimme radalle. Otettuani pannan pois, Demi alkoi hömpöttään, ei suostunut istumaan ja alkoi leikkiä. Hetken yrityksen jälkeen, päätin lähteä radalle ja kutsua hänet lennosta mukaan. Tämä toimi. Demin radalla hienoja juttuja, mutta kävi kiertämässä esteitä saaden liikaa kieltoja. Erityisesti putkihakuisuus oli superia, mutta heti mun ollessa liikaa edellä Demi kiersi esteen. 

Kaikkien radoilla oli siis hyviä juttuja, peilistä löytyy syy. Lopulta kuitenkin jäi hyvä fiilis. Ihan niin hyvä, että päätin ilmota Disan ekoihin virallisiin startteihin ;) Näistä juttua seuraavassa..

Tampere kansainvälinen näyttely

Vappupäivää juhlittiin Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa koiranäyttelyn merkeissä. Ilmoitin tytöt mukaan myös seuramme kannatus mielessä, sillä YLÖKK oli yksi järjestävistä seurasta. Omat työvuoroni estivät talkoilemisen, onneksi kuitenkin kerkisimme kehään esiintymään.

Tuomarina toimi Harry Tast. Arvosteluissaan hän kiinnittää paljon huomiota liikkeeseen, vähän siis jännitti Demin puolesta.

Demi esiintyi avoimessa luokassa. Demi väisti tuomaria ja pälyili koko ajan kehän laidalle etsien Disaa ja Misiä. Arvostelu oli rakenteellisesti hyvä ja tuomari tykästyi Demiin, luokkasijoituksissa tuli kertomaan, että harmi kun on niin arka, muutoin niin hyvä koira. Kehoitti meitä jatkamaan näyttelyitä. Arvostelu:  "2v nartulle sopiva rungon pituus. Riittävä raajakorkeus. Oikea kallon muoto ja otsapenger. Hyvä raajarakenne. Oikea karvanlaatu. Käsittelyssä jännittynyt. Hieman vapautuu liikkeessä, ei tahdo seistä tasapainossa" Eh, Avk3.

Disa esiintyi edukseen, tuomarilla oli vähän kommentoitavaa luustosta, muutoin kyllä tykkäsi. Siis rotuun hieman raskas luustoinen ja viimeiset kylkiluut ovat lyhyet ja hieman törröllä. Kuitenkin arvosteli meidät Eri, Vak1 ja SA. Pn-kehässä kertoi vielä uudestaan, että harmi kun on raskas luustoinen, muutoin aivan ihana koira ja tästä sijoitus PN2, ja palkitsi Vara-Cacibilla. 

Tässä vielä arvostelu: "4v, erinomainen tyyppi. Erinomainen kallon muoto ja täyteläinen kuono-osa. Raajoissa voimakkaat kulmaukset ja luusto, viimeiset kylkiluut lyhyet. Erinomainen karvapeite. Tarmokkaat tasapainoiset liikkeet, joustava askel."

Tuomarista jäi kyllä tosi hyvä mieli, Oikein mukava koiralle ja esittäjälle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin :)

SERT -> FI, LV, LT MVA

Pikkuhiljaa perinteeksi alkaa muodostua esiintyminen Lahden kansainvälisessä näyttelyssä. Ollaan nyt kolmena vuotena peräkkäin pyörähdetty siellä ja joka kerta Disa on pärjännyt hyvin. Tänä vuonna lähdettiin matkaan hiljaa toivoen, että viimeinen Suomen SERTi sieltä tulisi. Toisaalta kova toive tästä ja toisaalta suuri pelko, että jos se ei tulekaan. Tuttuja ei juuri näkynyt kehän laidalla, onneksi Annina lupasi esittää Demin ja seuraa siis riitti heidän perheestä. Disa ja Demi menivät molemmat avoimeen luokkaan, jossa ei heidän lisäksi muita ollutkaan.

Tuomari, Jorgen Hindse, Tanska, juoksutti meitä heti kaksi kierrosta ympäri ja otti Disan sitten arviointiin. Jo ennen koiraan koskemista hän kertoi, että sinulla on ihana koira ja oli aivan fiiliksissä Disasta. Arvostelusta olisin odottanut enemmän erinomaista, kun kerran ihastui koiraan todella paljon, mutta ehkä oli tämän tuomarin tyyli kirjoituttaa näin: (Disan arvostelu) Medium size, excellent head. Good eyes and ears. Good topline and tail. Well angulated. Good body. Good coat. Moves excellent. Good temperament.

Demi esiintyi siis Anninan esittämänä. Kertausharjoituksia ollaan pidetty pitkin viikkoa, jotta seisominen olisi luonnollisempaa. Ja jotain edistystä tapahtuikin, kun Demihän seisoi osan aikaa :) Kyllä siitä harjoituksella vielä hyvä tulee.
Demin arvostelu: Medium size. Feminine. Nice head. Good topline. Falling group. Good coat. Well angulated. Moves well. Good temperament.

Molemmat saivat erinomaisen ja sa:n, Disa 1. ja Demi 2. PN-kehässä siis jatkoimme. Jännitys oli sietämätöntä ja juoksutusta riitti. Demi ja nuorten luokassa esiintynyt narttu käteltiin pian pois ja 4 narttua jäi kehään, mukaan lukien Disan. Tuomari järjesti meidät uudelleen, Disa 1., juostiin yhdessä, juostiin yksitellen edes-takaisin ja ympäri. Viimeiselle yhteiselle kierrokselle lähdettiin edelleen Disan ollessa 1. ja niinhän siinä kävi että 1. paikalle meidät sijoitettiin :)

Tuomari kätteli meidät, kehäsihteeri julisti meidät PN1:ski, Sert ja Cacib. Olin aivan riemuna ja sanoin kehäsihteerille, että se oli 3. serti ja tämä lähti hakemaan MVA-ruusuketta ja -todistusta. Tuomari kysyi minulta, että tuliko hänestä valio ja vastatessani myöntävästi, hän huusi tuulettaen ja taputtaen yleisölle, että hänestä tuli tänään valio. Aika mahtava fiilis, kun halli raikaa ja meille taputetaan :)

Äkkiä laput ja ruusukkeet Anninalle ja ROP-kehään. Sielläkin juostiin ja juostiin, yhdessä ja erikseen. Ja lopulta myös kelta-punainen ruusuke toimitettiin meille, eli Disa oli rotunsa paras!!! RYP-kehästä ei paljo lapsille kerrottavaa, joten jääköön kehähehkutus tähän;) Tänään aloin selvitellä valionarvon hakemusjuttuja ja luottohenkilölle, Katille, soittaessani, kuulin, että tuomarimme Jorgen Hindse oli myös rotumme erikoistuomari! Jos hänelle oli kunnia saada valiottaa Disa, niin suuri kunnia tulla erikoistuomarin valioittamaksi. Aivan huippu, mun likka on vaan niin ihana <3