lauantai 27. kesäkuuta 2015

Tokotreeniä..

Pitkän tauon jälkeen ohjatut tokotreenit maistui vaihtelevasti. Mä tietysti into piukeena, koska jopa minä olen huomannut meissä edistymistä :) Olimme ekaa kertaa syömättä aamulla, jotta treeni maistuisi. Alice ei ollut aivan samaa mieltä ja haki työpöydältä kanamunakennon ja pisteli 4 raakaa kanamunaa poskeensa. Illalla kyllä selvisi, että rääpäle (joka ei siis ota pöydiltä kuin kyniä ja muita leluiksi luokiteltavia) oli kanssa bileissä. Sen verta kauheat tuoksut ja peppupyykit jouduttiin tekemään iltalenkin jälkeen. Nätisti olivat neidit syönyt, kun ei jäänyt kun kuoria ja kenno jäljelle. Ah, ihanan omatoimisia.

Alicea treenit ei kiinnostanut alkuunkaan. Niin kauan kun tehtiin tuttua kuten täällä- ja vierellä harjoituksia, niin meni hyvin. Kotona olen seuruuta tehnyt, niin että hetsaan ensin itse peruuttaen ja koira mun edessä suorana, käännyn ja annan käskyn ja imutan. Treeneissä oli kolme vaihtoehtoa; joko koira oli vinossa imutettaessa, hyppi tai tuijotteli mihin sattuu. Läähätti kovin, ett oisko ollut jano, mut ei kelvannut vesi. Muutenkin tyttö ollut vähän ärrinä juoksujen alkamisen jälkeen. Tehtiin sit vaan helppoja juttuja ja koira autoon.
Ihan vaan Alicea ajatellen, seurasin tarkasti Anninan ja Saden kapulatreeniä. Eli kapulan kanssa pidetään omia bileitä ja tehdään kapulasta saalista. Kun koira kiinnostuu, annetaan se koiran ulottuville niin, että on selkeästi pois "minun alueelta" (eli pidän kapulaa esim vasemmalla sivullani käsi suorana) ja kun koira ottaa kapulan, hirveät kehut ja namia ja bileet!!

Disalla oli hyvä seuruu ja suoria sivuja ja täällä oloja, kunhan mä muistan ranteen suorana ja oikealla kohdalla. Täytyy varmaan nauhottaa ens kerran treenit ja kuunnella sit kotitreeneissä, kun Mirva huutaa: "Käden asento!", "Kehu sitä koiraa", "Nyt se on maailman paras koira, sano se sille!" jne.. Seuruuta mennään jo ilman hihnaa ja paikka on aivan loistava. Hyvien treenien jälkeen on aivan huippufiilis.
Kapula pysyy jo hyvin suussa niin, että kosketan Disaa päätä yläpuolelta, leukaan kosketus aiheuttaa kapulan tiputtamisen. Tämän jätin siis suosiolla kotitreeneihin, sillä tiedän miten edetään. Tarkoitus siis, että kapula pysyy vaikka kosken mihin. Ja siis tällä hetkellä kapulan antaa käteen irti käskyllä, kun laitan käden samaan aikaan alle.

Uutena harjoituksena otettiin kaukojenalkeita. Disalla kaukot menee jumpaksi eli istuu, maahan, istuu, maahan ja kaikki siis yhdellä istu-käskyllä. Ja samalla peruuttaa. Nyt sitten otettiin käyttöön takapalkka. Alkuun oli tarkoitus saada Disa istumaan pienen ruokakipon eteen, niin että kippo on selän takana. Kiposta oli kuitenkin liikaa häiriöksi (tokossa kippo on ollut käytössä vain ruudussa ja selkeästi nähtävillä), joten kippo jätettiin pois. Eli siis koira mulla hihnassa käsken istumaan, kun istuu rauhassa, niin vapautus "taka"-käskyllä ja appari päästää äänen ja heittää namin. Ääni sen takia, jotta koira tajuaa katsoa taakse päin. Kotona treenaan joko apparin kanssa samanlailla tai yksin niin että heitän namin koiran taakse. Ja samanlailla maahanmenoa omana harjoitteenaan.

Demun treeneissä havaittiin, että se väistää mua seuruun muutamassa ekassa askeleessa. Menee siis kauemmas sivulle alkuun ja korjaa sitten itse paikan. Ja sama sivulla ollessa, ei oo itsevarmana siinä paikalla. Nyt kovasti rakkautta sivulla ollessa, niin että otan koiran perusasentoon, menen rauhallisesti kyykkyyn ja paijjaan vasemmalla lavan kohdalta ja annan herkkuja oikealla. Tässä ei saa ahnehtia, jotta muutenkin herkkä ja pehmeä koira ei paineistu. Muuten treenit samaan malliin, niin että hetsauksen jälkeen käännös seuruuhun ja siitä joko maahan tai peruutus ja palkka. Ja siis seuruuta max 10 askelta, mutta vaihdellen askelmääriä. Maahanmenossa toistaiseksi menen itse mukana maahan. Muita jääviä liikkeitä eo Demun kanssa oteta, paitsi peruspysähdykdiä tietenkin. Edelleen käänteisellä psykologialla kapulaa ja ensi treeneissä, katotaan kuinka edetään sen suhteen.

Alotan Demun kanssa kaukot samalla tavalla takapalkalla, palkkana varmaan kokeillaan vinkuvaa palloa ja jos ei toimi, niin herkulla samaan tapaan kuin Disalla. Itselle treenit jatkuu peilin edessä äänen käytön kanssa. Annina sai saman komennon ja tsemppailin, että se on ihan uskomatonta kuinka koirien käytös muuttuu ihan vaan sillä, että ääni kantaa ja nousee korkeaksi. Ensi viikolla aion taas mennä jollekin täydelle parkkikselle treenaan ja hyppiin ja huutaan. Toivotaan ettei kukaan soita valkotakkisia ;) Huomaan itse kuinka saan paremman nosteen kun ympärillä on ihmisiä versus mettäautotien pää. Ja kun mulla on hyvä fiilis, koira toimii paremmin = huippu treeni!

torstai 25. kesäkuuta 2015

Tokon kotitehtäviä..

Saimme siis Mirvalta tehtäväksi miettiä mitä tuomari antaisi tällä hetkellä pisteiksi kokeessa uusilla säännöillä. Ja siis tehtävämme aikana 0 ja 5 pisteen välissäkin on pisteitä :) Pieniä asioita, mutta niin se vaan menee, että niistä rokotetaan. Ja kun on paljon pieniä asioita, yhteistulos on vähän pisteitä.

Disan pisteet ja ongelmat liikkeissä:

Paikkamakuu: 6-8 pistettä

Ongelmana mahdollinen ennakointi, saattaa mennä maahan jonkun muun käskystä (ja pahimmassa tapauksessa nousee takaisin istumaan), saattaa ennakoida pa:han nousussa.

Seuraaminen: 5 pistettä

Pa:t vinoja, kontakti saattaa tippua, käännöksissä tahdin pitäminen, edistäminen

Maahanmeno liikkeestä: 3-4 pistettä (Tässä on rokotettu kaikesta mahdollisesta valmiiksi)

Liian hidas maahanmeno, peppu voi mennä vinoon, ennakoi nousua, mami antaa jännityksessään käsimerkin.

Luoksetulo: 6 pistettä (jos vinosta pa:sta ei rokoteta)

Hidas luoksetulo/tempon/askelluksen vaihto, varaslähtö.

Noutoesineen pitäminen: 5 pistettä

Tiputtaminen ennen käskyä, koira vaihtaa asentoa.

Kauko-ohjaus: 0 pistettä

Liike hylätään jumpan takia, lisäksi koira peruuttaa.

Estehyppy: 8 pistettä

Vino pa, ennakointi hyppyyn.



Demin pisteet ja ongelmat:

Paikkamakuu: 6 pistettä

Ennakoi maahanmenon ja saattaa nousta uudestaan istumaan

Seuraaminen: 0 pistettä

Väljä seuraaminen, hidas pysähtyminen, tarvii paljn palkaa, mahdollinen vino pa. Siis hyvää tässä on kontakti ja se säilyy :)

Maahanmeno liikkeestä: 3 pistettä

Väljä seuruu, hidas maahanmeno, ennakointi nousussa, liike ei pysähdy heti, "heittää lonkkaa"

Luoksetulo: 8 pistettä (jos vinosta pa:sta ei rokoteta)

varaslähtö

Noutoesteen pitäminen: 5 pistettä

Pureskelu, tarvii lisäkäskyn irrottamiseen

Kaukot : 5 pistettä

Hitaat liikkeet, tarvii lisäkäskyjä

Estehyppy: 

En voi oikein pisteyttää, kun ei olla kuin kerran testattu siivekkeellisellä agiesteellä agihallissa. Mahdollisesti ennakoi ja tulee vinoon pa:han.

Kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, kun ei koskaan tiedä mistä tuomari pitää. Ja vaikea arvioida tilannetta, joka on itselle täysin uusi, että onko koirat vasurilla koko ajan jne. Mutta ihan noi liikkeetkin alentaa jo niin paljon, ettei kokonaisvaikutus nosta pisteitä tarpeeksi :)

Pisteet on mietitty ennen Juhannusta ja kyllä ollaan hieman edistytty varsinkin noiden perusasentojen kanssa ja Disalla seuraaminenkin parempaa ja tullut vauhtia liikkeisiin. Toki täytyy muistaa, että neiti käy tuulella ja tämä teksti kirjoitettu hyvin menneiden treenien jälkeen :D

Ja nyt joku ihmettelee, että miksei luoksarissa rokotettaisi vinosta perusasennosta, niin kennelliiton sivuilta löytyvistä "Liikekohtaiset suoritus- ja arvosteluohjeissa" ei ainakaan mainita vinosta pa:sta.

Alicen tokot on niin alkuvaiheessa, ettei vielä pisteitä kannata miettiä, vaikka hyvin on edistynyt. Juoksut alkoi ja R ei pääse tällä viikolla tokotunnille, joten voi olla että Alicen Juhannustauko jatkuu vielä viikkon. Alicella tarvisi aloittaa kapulatreenit ja vaikuttaa olevan yhtä herkkäsuinen kuin siskonsa. Joten ensimmäisenä pitää mennä kapulakaupoille ja ostaa neidille omakapula.



keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Agia tiistailta

Tiistainen agitunti meni hieman penkin alle, tällä kertaa ei lainkaan koirien syy vaan täysin ulkopuoliset asiat sekoitti meidän rytmiä täysin. Tottakai oma mieliala vaikuttaa myös siihen mitä tapahtuu, mutta tällä kertaa tunti oli järjestetty niin, että minulla oli puolituntia putkeen kenttä aikaa. Aika meni lähinnä siihen, että edellinen tunti oli myöhässä ja seuraava ajoissa, ja joka välissä piti vaihtaa koiraa.

Disa ja Demi meni aivan mahtavasti, ihanaa kun intoa tekemiseen löytyy. Täytyy vaan vahvistaa kontaktien lähellä olevia putkia. Disa irtoaa niin hienosti, että hyppäsi puomille, kun piti putkeen mennä ;) Disasta on kyl kasvanut kunnon juoksija tässä kevään mittaan. On ihana nähdä kuinka se rakastaa tuota lajia. Ja toisaalta harmittaa, kun aloitettiin agility vasta nyt. Mut joo, silloin, kun agility aloitettiin uskoin Disalla olevan taitoa ja korvia, mutta vauhdissa jää. Nyt en usko vauhdin olevan ongelma vaan rakkaus ja liika vauhti kontakteihin sekä mun hitaus.

Demin "ongelmana" agilityssa tuntuu olevan se, ettei hän irtoa ollenkaan. Siis Demi pitää viedä hyvin lähelle estettä ja jos olen liian lähellä paineistuu niin, ettei uskalla mennä. Radalta karkaamiset on vähentynyt huomattavasti ja Demi keskittyy nyt paljon enemmän minuun. Ei keskittyminen ole vielä "toko-tasolla", mutta hyvään suuntaan mennään. Lyhyempiä ratoja tai siis pätkitään ratoja osiin ja paljon palkkausta :)


Tästä radasta muistettavaa tosiaan kunnon ohjaus kontaktien lähellä oleviin putkiin, mutta myös kepeillä tuli pieni ongelma kohta. Siis hypyn jälkeen täytyy selkeästi ohjata koiraa oikealle, sillä muuten menee komeasti vasemmalta ohi keppien, kun ei osaa niitä hahmottaa. Ja nuo ekat putket, ei mennyt kummallakaan. Siis tarkoitus oli, että koira irtoisi 2. hypyltä putkelle ja mä menisin tokan putken vasemmalta puolelta putken päähän ja odottaisin siellä kun koira tulee putkelta ja sit samaa reittiä takaisin hypylle. Noh Disa irtos hienosti putkelle, mutta veti putken päässä uparit, kun huomas että en tullutkaan sinne putkelle saakka. Ja siis vaikka jo "lukitsi" sen putken ja oli jo menossa sinne, mä käännyin ja niin kääntyi koirakin. Demi ei edes osannut lukita putkea, kun se piti tosiaan viedä suulle saakka. Joten jouduttiin muuttaan ohjaus niin, että mä menin putkien välistä.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Hullut hollantilaiset Hämeenlinnassa

Oltiin eilen Hämeenlinnan Loimalahdessa ulkoilemassa ja kahvia keittelemässä. Mukana paikalla oli jos laskin oikein 11 schapea perheineen. Meillä kaikki tytöt matkassa, sillä odotettuja juoksuja ei ole kuulunut ja viikonloppuna veljeni koira ei reagoinut kenenkään hajuun.

Noh, schapemiehet haistoi ilmeisesti paremmin, sillä etenkin Alicen perässä kuljettiin koko ajan, välillä myös Disan ja Demin. Myös kuvaaminen oli hiukka haasteellista kun kolme "haisevaa" pyörii jaloissa ja miehet ympärillä. Sain kuitenkin muutaman otoksen :)









Kuva Kari Mattila. Alice turvassa ahdistelevilta miehiltä :)


perjantai 19. kesäkuuta 2015

Agitreeni tiistailta

Taas pyöritellyt tekstiä vaan päässään, mut tän viikon treeneihin oon melko tyytyväinen. Demi teki paremmin töitä, vaikka kyllä siellä muutama haahuilu kertakin tuli. Tällä kertaa Demi oli ekana ja muut odottelivat laidan toisella puolella. Tämä rauhoitti Demiä selkeästi.

Sitten tuli vastaan uusi ongelma: Miten saadaan mami rauhoittumaan ja ohjaamaan kunnolla loppuun saakka? Tai siis "sylissä kääntö" ei meinannut onnistua ja tätä treenattiin siis useita kertoja ja ohjaaja huutaa että rauhoitu itse ;) Kyllähän se siitä lähti kulkemaan, mutta tämä täytyy muistaa, jota voi treenata!

Disalla oli taas kova meno päällä, oli lähdössä suoraan esteiden edessä ja kun menin toisen esteen taakse, kiersi ekan esteen tosi näppärästi :) uusi yritys ja taas näin. Oli  siis pakko palata 1. ja 2, esteen väliin, jotta Disa tulisi esteiden yli. Ekalla kierroksella mentiin rengaskin hienosti suoraan läpi ja kepeillä myös kuudella verkolla hienosti keppejä myöden. Ongelma siis tosiaan tuli tuossa 8. ja 9. esteen välissä. Itse jännitin kuinka saan koiran putkelta esteelle kun mä oon jo toisella puolella, mutta niin ne vain molemmat meni, sitten 9. olikin tosi hankalaa, kun lähdin liian aikaisin ja menin liian pitkälle ja vaikka mitä muuta. Mutta sitähän varten siellä käydään, että opetellaan. Toiseen suuntaan tuo sylissä kääntö oli hieman helpompi.

Mutta Disalla meni taas vähän juoksemisen puolelle, kun välillä putkeen A:n sijasta ja vaikka mitä muuta. Hienosti löytyy intoa tekemiseen ja vauhtiakin. Kun malttaisi vielä vähän kuunnellakin. Toisella kierroksella renkaasta ei tullut mitään ilman Päivin antamaa etupalkkaa ja muutenkin vähän liian kiire. Keinuun on löytynyt hyvin jarru, mutta muut kontaktit tahtoo välillä mennä läpi juoksuksi.

Demillä esteet menee hyvin ja oikein, ei vaan saisi ottaa liian pitkiä pätkiä kerrallaan. Ei saisi ahnehtia! Täytyy vaan yrittää muistaa se, että noi koirat on aivan erilaisia ja ei voi olettaa, että oppisivat samaan tahtiin. Onhan se jo lottovoitto, että Demi jaksaa hieman keskittyä.

Kaikille hyvät Juhannukset, vaikka itse vielä sorvin ääressä huomiseen, haukut toki viettää vapaata Misin kanssa :)


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Perjantain tokoilut

Nyt tuntuu kirjoittaminen erityisen vaikealta tai ehkä Mirvan antama "analysointi"-tehtävä aiheuttaa tuskaisuutta. Mikä onkaan vaikeampaa kuin arvioida realistisesti kuinka paljon saisit pisteitä mistäkin liikkeestä. Ja nyt täytyy myöntää että uudet säännöt on lukaistu läpi, mutta ei ajatuksen kanssa niin, että tietäisin kuinka paljon mistäkin vähenee pisteitä yms. Treenivihkoon on kyllä kirjoitettu alokasluokan liikkeet ja kertoimet. Lisäksi täytyy miettiä aikatauluja kisaamiseen. Disan kanssa on mahdollista kisata tänä vuonna, myös Demillä tuntuu olevan huippuvire päällä tokossa, joten loppuvuodesta tai alkuvuodesta voisi olla täysin realistista kisata. Alicekin varmasti oppii liikkeet nopeasti, mutta riittääkö minulla ja ohjaajalla aika ja "mielenkiinto" treenata niin aktiivisesti? Joten Alicen kisaaminen jää varmaan ensi kesään.

Joo on noita aikaa Juhannustauolla miettiä ja kirjata ylös. Sain myös palautetta siitä, että täytyy miettiä valmiiksi kuvio mitä teen ja missä järjestyksessä. Eli siis kun otan palkan taskusta mietin kaiken jo valmiiksi palkkaamiseen saakka. Lisää treeniä siis mulle. Mirvan sanoin: Kyllä teistä ohjaajista vielä jotain tulee, koirathan on jo päteviä :D

Mulle mukamas oli päässä jo mitä treenataan, mutta ei taida riittää. Koiran saaminen siihen moodiin että tekee töitä ja omien estojen poistaminen saa takin oikeesti tosi tyhjäks, joten kaikki tarvii kirjottaa ylös. Itse kovasti mietin mitä muut ajattelee ja sitten kun hypin ja huudan ja tanssin  yleisellä parkkipaikalla saadakseni koiran kiinnostumaan musta ja palkkaan siis osaksi tällä, niin ei oo ehkä kaikkein helpoin tehtävä. Tai helpompaa kun ei ole yksin siellä vaan että Mirva ja Annina tekee ihan samaa, mut niin vaan treenasin samalla lailla täpötäyden kauppakeskuksen parkkiksella myös lauantaina Disan kanssa kaksin. Ja nauravat ihmiset tuotti lähinnä hyvää mieltä itsellekin.

Disa alkoi vähän hitaasti lämpiämään. Ja seuruu oli aika katastrofia, edisti ja jäi ja katteli mihin huvitti. Disa tarvii paljon harjoittelua nyt temmon muutoksissa, jotta jaksaa intensiivisemmin seurata. Ja mun pitää opetella palkkaamaan niin, että kehun ja sitten lähden peruuttaan, jotta Disa ei edistä kun annan edestäpäin palkkaa. Tää kuuluu tohon samaan, että suunnitteltavaan kuvioon. Disan tehtiin myös kapulatreeniä ja ollaan edistytty kovin. Nyt treeniä viedään pidemmälle niin, että Disa antaa koskettaa päätä, poskia tai leukaa silloin kun kapula suussa. Ja palkka siitä kun tiputtaa irti käskystä.
Treeniin tietysti kuului täällä, vierellä treenejä samaan tapaan kuin ennenkin ja luoksaria testattiin täällä käskyllä, mutta on niin epävarma siitä paikasta, että hakeutuu selvästi vielä vasemmalle. Tämä lisätään treenilistaan ja lisänä jäävät liikkeet. Kun Boltilla oli "louskutustreeni", eli siedätyshoitoa vieraan koiran läsnäoloon, Disan laitoin paikkamakuuseen. Kun Mirva haukutti Turoa treenin alkamisen merkiksi ja meidän häiriöksi, Disa nousi istumaan ja alkoi myös haukkua. Sain käskyllä takaisin maahan mutta sitten mokasin kun heitin palkan, mutta onneksi Disa noussut ylös. Sen jälkeen meni hienosti:)

Demillä tosiaan alkuun outoa käytöstä, uusia asioita oli muun muassa odottaminen ulkona häkissä ja valjaat, mutta lopulta tämä outous johtui vain janosta. Janon sammuttamisen jälkeen typy tuli kuin unelma. Perusasentoa harjoiteltiin niin että hypin ja tanssin takaperin ja saan koiran suoraksi mua kohti, siitä käännyn eteenpäin ja annan seuraa käskyn ja ennakoivan askeleen kanssa pysähdys ja palkka ja bileet jatkuu samaan malliin ( tätä samaa tehtiin Disan kanssa) ja taas samalla tavalla. Täyty kyllä pyytää Mirvaa näyttämään kuinka tää tapahtuu, ja ranteen asento tuotti hankaluuksia, mutta hienoja suorituksia saatiin. Oikeastaan kaikki samat Disalla ja Demillä, paitsi Demin kanssa kapulatreenit jäi kotiläksyiksi. Demillä kapulatreeniä käänteisesti eli niin, että pidän kapulaa Demin naaman edessä tarjolla ja kun hän rauhoittuu ja on kontaktissa muhun, saa palkan. Demun täälläkäskyä harjoitellaan nyt niin, että pidän selänsuorana ja kyykkään, jotta tulisi lähemmäksi mua. Ennen palkkausta suoristan jalat ja palkkaan ylhäältä.

Allun treeni sisälsi istu, maahan ja seiso harjoituksia, lisäksi R ja Allu alkoi harjoitella täällä-käskyä ja vierelläoloa. Ja vierellä samalla tavalla kuin muittenkin kanssa. Alicen treeniä häiritsi nyt eniten uskomaton nirsous. Onneksi olin varautunut kunnon eväin, kun nää meidän ahneet haukut on alkaneet lällätellä treeneissä. Eväänä oli agitreeneistä tuttua maksa-jauhelihapihvejä (naudan maksaa, possun j.lihaa, kanamunaa ja kaurahiutaleita), broitsun paistettuja sydämiä (tuli vähän kiire, joten ei kerennyt kuivaamaan) ja varuiksi hain vielä nakkia, jottei treenit kaadu eväiden laatuun. Ihmetykseni Demi pärjäsi ihan peruspihveillä, Disalla oli sekä pihviä että sydämen palasia ja Alicella kokeiltiin kaikkia. Lopulta nakki toimi parhaiten. Jatkossa siis kaikkea mukaan ja sekasin, jotta töistä tulee jotain. Myös aamuruokaa ruvetaan jättään väliin, niin eiköhän tää ala sujua.

Kovasti on treeniä ja nyt täytyy kaivaa ne säännötkin jostain niin päästään tutkaileen missä mennään ja mitä treenataan. Pätevät haukut on vetäneet minimitreenillä ja -lenkillä sekä supersyömisellä rentoa viikonloppua, rapsuttajia ja kerjäämisestä tulevia palkkoja on riittänyt. Myös pöydälle jääneitä eväitä pätevät haukut on hakenut omatoimisesti. Mamma ei oo jaksanut nipottaa, mut huomenna palataan normaaliin rytmiin ja yritetään vähän aktiivisemmin treenatakin. Tosin vielä ensi viikkolla työt haittaa harrastusta, mutta kyllä se loma sitä seuraavalla alkaa :) Sit maksimoidaan treenit :D

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Agitreenien jälkipuheita..

Huh, alkaa oleen takki tyhjä tuon Demun kanssa, tai siis hienosti kuuntelee ja ottaa kontaktia tokotreeneissä ja muutenkin aika hyvin, rakastaa leluja ja herkkuja sekä tarjoaa itse paljon liikkeitä. Mutta sitten kun päästään agihalliin, on kaikki unohdettu, ei osata istua, kuunnella ja touhotetaan muutenkin omiaan Väsytetty on, palkkaa on kokeiltu leikillä ja herkuilla, kokeiltu ettei saa leikkiä kavereiden kanssa, kokeiltu että saa touhottaa ensin vapaana. On kokeiltu että aloitetaan heti hänen kanssaan, on kokeiltu että odottaa vuoroa häkissä. Mä "leivoin" jopa huippumaksaherkkua, jolla tokoliikkeet onnistui hyvin, mutta agiradalla ei sekään kiinnostanut. Onkohan tässä käymässä niin, että Demun treenit jää tauolle, kun ei tästä näytä mitään tulevan..

Vai onko tää kaikki ihan vaan mun asenteesta kiinni? Mirva sanoi tokotreeneissä, että ens kerralla sä et sano kertaakaan että sä et osaa tai että koirat ei osaa. Se kuulemma heti vaikutti meidän menoon. Pitäiskö mun mennä kuin  maailmanmestari tuon Demun kanssa treeneihin eikä niin että odotan jo ekaa karkausta.

Joo siinä pääpiirteittään Demun rata, itse unohdin koko ajan mihin mennä, (mä niin tarvisin numeroinnin esteisiin) ja kun mä unohdin ja Demu karkaili, ei siinä jäänyt paljon kerrottavaa. Joo päästiin rata loppuun saakka. Ohjauksessa taas kädet pitää muistaa pitää alhaalla, jotta koira osaa mennä oikeaan paikkaan. Itselleni täytyy laittaa muistiin, että aloitin radalla niin, seisoin tuolla kakkosesteen takana valmiiksi (siis niin että ohjasin paikaltani Demun kiertämään kakkosen) ja siitä valssilla hypylle. Tosin olin auttamatta myöhässä persjätöllä hypyn ja keinun välissä, tyhmä ei vaan tajuu.

Disan kanssa meni ihan kivasti, ainoastaan vikalle putkelle irtoominen oli vähän hakusessa. Mä huudan putki ja pysähdyn, kun odotan että Disa lähtis kohti putkea, noh hän hyppää putken päälle. Samanlailla mentiin monta kertaa. Sami neuvoi, että hidasta älä pysähdy, ja avot, niinhän Disa lukitsi putken. Mentiin Disan kanssa rata uudestaan ja siinä se sit oli, kun kaikki meni niin hienosti. Olinhan käynyt täysmunaukseni jo tekemässä samalla radalla, joten oli aikakin jo onnistua. Rata ja ohjaus siis jälleen Sami Salmisen käsialaa.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Tokossa ei huomaa ajankulua.

Viime viikon tokotreenit kesti 3:lla koiralla 2 tuntia ja tällä viikolla 4:llä koiralla 3 tuntia. Ens viikolla mukana todennäköisesti 5 koiraa, pakko laittaa hälytys 1,5 tunnin kohdalle, jottei kukaan rupee soitteleen viranomaisia :) tai sit tulee tokokielto toisilta puoliskoilta :)

Joo pitkät treenit ja paljon tuli uusia asioita. Parhaimpana jäi mieleen kysymys "miksi jätät palkkaamatta?". No, siis onhan tässä nyt tarkoitus lähteä kokeeseen, ja vähentää palkkaa, jotta kokeessa onnistuisi liikkeet ilman sitä heti saatavaa palkkaa, ja..
"Sulle opetetaan työssäsi vaipanvaihto, ja sit kun sä osaat sen, ni pomo sanois, ett nyt osaat vaihtaa sen, nyt sulle ei enää makseta siitä palkka. Kuinka monta vaippaa vaihdat sen jälkeen?" Jokainen varmaan tietää mun vastauksen, joten seuraava kysymys ei odota: "Miksi koiran pitäisi tehdä töitä ilman palkkaa, kun se osaa jonkun homman? Kyllä koira tekee töitä kokeessa ja saa siitä aikanaan palkan. Sä päätät millloin, ja koira jaksaa tehdä kun tietää sen saavansa aikanaan."

Tää muutti meidän treenejä aivan kokonaan. Ja mun ajatusta asiasta, nyt oonkin pohtinut kuinka paljon oon tehny hallaa meille itellemme. Disalla oli en osaa mitään päivä, silloin saa helpoiten nameja. Kun mami luulee, ettei osaa tai tekee vähän sinne päin, niin saa nameja. Nyt siis mamille tiukkuutta ja täytyy vaatia. Lopputunnista Disa sai innon päälle, kun se joutu hiukka käyttään aivojaan, että mitenköhän sen herkkunakinpalasen sais. Semmosta intoa sille tarvii lisää, täytyy siis yrittää löytää herkullisemmat treeninamit.

Mä haluun kans nameja! -Disa
Disan kotiläksynä on suorana edessä istuminen ja siitä sivulle suoraan, sekä seuraaminen oikeassa kohtaa. Seuraamista hihnan kanssa niin, että hihna menee mun polvitaipeessa oikeaan käteen tiukkana niin kauan, että se oikea kohta tulee luonnostaan. Olen treenaannut liikkeestä maahanmenoa, seisomista ja istumista kokeenomaisesti, tämä hidastanut Disan reaktiota käskyihin ja ottaa muutaman askeleen eteenpäin ja sitten vasta toimii. Tähän saatiin ohjeeksi, että alotetaan alusta palkalla liikkeet. Kun liikkeet saadaan nopeiksi, otetaan seuruusta samat (ja appari kertoo, millon liike suoritettu) ja heti palkka. Jääntiä harjoitellaan sit erikseen. Disan kanssa alotetaan myös kapulatreenit, treeneissä Mirva neuvoi, että kapula on sun lelu, ja se tehdään kiinnostavaksi kieltämällä sen ottaminen ja kun Disa jättää sen rauhaan saa palkan. Seuraavana päivänä puhuttiin kuitenkin puhelimessa, että yritetään ensin saada Disan huomio kapulaan. Kun koskee kapulaa nenällä, saa palkan. Tämä siis siksi, että Disa edelleen näyttää siltä, että oksentaa kun joutuu ottamaan kapulan suuhun. Löysin pari uutta kapulaa -50%, joten nyt Disa saa aivan oman kapulan, missä ei ole muiden sylkeäkään.
Imutusta. Kuva Annina Könönen

Kuva Annina Könönen
Demun kanssa oikeasti on käynyt semmoinen moka, että se ei vaan tiennyt mikä on vierellä. Tätä treenattiin niin, että otin Demin "täällä"-käskyllä eteen istumaan suoraan, sitten annoin "vierellä"-käskyn ja Mirva vei hellästi Demiä hihnasta viereen, jos ei meinannut onnistua, annoin uuden käskyn. Kun Demi hoksas mitä haettiin, otettiin taas eteen ja siitä vierelle ja mä käännyin vähän vastaan. Tosi upeasti meni! Demi istuu hyvin suorassa ja malttaa jo hetken odottaakin. Tätä siis kotiläksynä ja niin että nään Demin istuvan suorassa. Demi lähtee heti liikkeelle jos minä liikun, niin mun täytyy pitää itseni paikallaan, jotta saadaan onnistuneita suorituksia. Demillä otettiin seuruuta sekä laumapalkalla (Mirva piti koiraa ja mä kävelin edellä, kun Mirva päästi koiran oikeaan kohtaan, mä palkkasin herkulla.) että imuttalla. Imuttamalla niin, että mun kämmen on koiran kuonon päällä, kyynärpää kiinni mun kyljessä ja pienenpienillä ranneliikkeillä ohjataan koiraa apparin ohjeiden mukaan. Uskomatonta kuinka paljon voi vaikuttaa koiran suoristumiseen ranteen liikkuttamisella. Kunhan päästään sopimukseen, miten kämmen kääntyy kun rannetta kääntää sisäänpäin ;) TÄTÄ EI SAA TEHDÄ YKSIN!! Silloin kun sä tsekkaat koiran takapäätä, etupää menee jo väärässä paikassa.

Alice pääsi ensimmäisiin tokotreneihin myös, kun siskontyttöni tuli ohjaamaan Alicea. Jos oon joskus Disaa sanonut ahneeksi, on Alice potenssiin kymmenen. Sormia saa varoa huolella kun Alicelle opettaa malttia. Tytöt aloittivat aivan nollasta, eli istu, maahan, seiso ja odotusta näiden perään. Mä treenaan Allun kanssa nyt viikolla ja R pääsee taas perjantaina harjoitteleen eteenpäin. Mirva kehu että tää koira on niin ahne, että jos sen kans tosissaan treenais, niin se olis syyskuussa kisavalmis ja oppis varmaan voittajaluokan liikkeitäkin kesä aikana. Onneks kohta alkaa loma, niin ei työt haittaa harrastuksia ja voi siis treenata vähän vielä enemmän :)
R&Allu

R&Allu
Mulle läksyksi tuli taas vartalon hallintaa ja ääneen käyttöä. Ja pitää miettiä valmiiksi mitä treenataan, siis niin, että kun mä tuun koiran kans harjoitusvuorolleni, mä tiedän tasan mitä seuraavana tehdään. Täytyy myös alkaa miettiä tavoitteita ja aikatauluja niihin. Näitä pohditaan pian porukalla ja lyödään lukkoon, jotta saadaan lisämotivaatiota treeneihin.

Huh! paljon asiaa, muistinkohan edes kaikkea? Treenaillaan tänään vähäsen ja sit soitetaan lisäohjeita, jos ei tunnu onnisuvan :D




Laumapalkkaa.

Kapulatreeniä.

Ja palkkaus.

Laumapalkkaa

Lapsi, lapsiii! Boltin palkkaus leikillä.

Mikä kontakti! Kuva Annina Könönen



Mirva & Allu

"Ai, mun sormet!"

Mirvan & Turon höntsätreenit

Mirva & Turo

Mirva & Turo kapultreeniä



keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Liian paljon vauhtia, liian vähän järkeä.

Meidän teini näytti taas agitreeneissä, kuinka tehdään kaikkea muuta kuin pyydetään: maksimissaan kolme estettä kerrallaan jaksoi keskittyä. Tosin ei ollut kyllä mamillakaan keskittyminen ihan A-luokkaa, joten ehkä tänään ei ollut meiän treenipäivä. Upeita hyppyjä typyllä kyllä oli ja pituudessa liisi yli ilman huolen häivää. Saatiin juuri ja juuri mentyä Demun kanssa koko rata ja varmaan tuhannennen karkauksen jälkeen, meikäläiselle riitti. Demu sai jäähykomennuksen ja treenit jatkui Disan kanssa.

Ei Disankaan treenit ihan huippusuoritus ollut. Tosin tästä päättelinkin, että oma ajatus ei ollut ihan täpöillä mukana. Heti eka putki oli jo vaikea, mutta kyllähän se siitä sitten alkoi sujua. Sain paljon muistutusta vartalon käytöstä ohjauksessa, mutta loppupyörityksessä sain paljon kehuja vartalon käytöstä ja tilan jättämisestä koiralle.

"Liian helppo rata"



Sami kehui, että teki meille liian helpon radan, joten teki meille uuden radan, jossa pussi ja rengas myös mukana. Pussin Disa meni kuulemma vähän laiskasti, mutta renkaan joka kerta upeasti. Kepeilläkin upeaa työtä, kuusi verkkoa toki käytössä.


Päätin antaa Demille uuden mahdollisuuden, ja kyllähän neiti teki vähän paremmin töitä. Tai esteet meni hienosti, mutta välillä karkuretki oli liian houkuttava. Demin kanssa harjoittelin keinua ja välistä vetoa tokalla radalla. Odottelu ajan kokeilimme vähän muokattua ekaa rataa, jotta saimme treeni-intoa.

Demun rataa


Treenien jälkeen menimme tapamme mukaan juoksuttamaan koirat läheiselle pellolle. No, Demu purki ylienergiaa rähinäleikkiin Ellin kanssa ja samassa ilmeisesti väänsi oikean etutassun. Itkukonsertti alkoi heti, mutta lakkasi mun päästyä paikalle. Painelin ja vääntelin tassua, mutta ei siinä enää mitään tuntunut. Tsekattiin myös lähiympäristö ettei kyytä ole näkyvissä. Hetken päästä typy juoksi jo täyttä vauhtia eteenpäin, joten tuskin siinä sen suurempaa sattunut. Joskus ois vaan kiva kun järkeä olisi enemmän kuin vauhtia..

Saamani kommentin perusteella, päätin kokeilla tuota agimaps. On ainakin julkaisukelpoisempia kuvia :) Treenivihkooni piirsin vielä ihan manuaalisesti, mutta teille en kehtaa enää noita tuherruksia ja lyijykunän suttuja näyttää :D