Missä mennään..

Talvikausi alkaa ensi viikolla ja agilitytreenit alkaa siis heti maanantaina. Aloitamme siis uudessa seurassa, joten en oikein tiedä mitä odottaa. En tunne Disan tunnin ohjaajaa tai hänen työskentelytapoja. Olemme kuitenkin samassa ryhmässä Saden ja Boltin kanssa, joten ainakin lämmittelyt ja jäähdyttelyt sujuvat. Olen avoin uutta ohjaajaa kohtaan, mutta silti hieman jännittää, sopiiko hänen tyylinsä meille. Kepit olen pyytänyt tehotreeniin ja kontakteihin myös harjoitusta ja tietenkin minulle ohjauksiin opetusta. Tavoitteeksi ajattelin, että ensi kesänä voisi ottaa ekat viralliset startit.

Demi ja Alice jakavat paikan seuraavalle tunnille, niin että käyvät vuoroviikoin treeneissä. Heidän ohjaajana toimii Annina. Mukava kun tuntee ohjaajan, toisaalta hävettää, kun ei ole kovin taitava ohjaamaan ja jos koirat tekee typeryyksiä, niin hävettää tuplasti ;) Mutta uskon, että meille tulee kivat maanantait talvikaudelle :) Alicen kanssa treenataan ohjauskuvioita ja opetetaan tupalkan avulla, nyt kun on appari, joka laittaa palkan oikeassa kohtaan paikalleen. Alicehan ei ole koskaan ohjatuilla tunneilla vielä käynyt, joten vaikea sanoa mitä odottaa.

Demin treeneissä tärkeintä olisi keskittyä. Toki keskittyminen on parantunut runsaasti viime keväästä, mutta jos vaan mahdollista haluaisin tehdä lyhyempiä pätkiä ja ottaa etupalkan taas käyttöön. Demi seuraa vasenta kättäni aivan liikaa, joten siitä tarvisi päästä eroon, jotta voin ohjata oikealla ja Demi oppisi myös irtoamaan. Keppi- ja kontaktitreeniä, sekä putken ja kontaktin erottaminen! Siinä ne tärkeimmät.

Toko..tokotokotoko.. Treenit jääneet tosi vähälle ja välillä tuntuu että vaan takapakkia mennään.. Iloisia uutisia toko rintamalta: Demi opetteli noutamaan mölkkykapulaa. Siis ainahan Demi on ollut hyvä noutaja ja rakastaa pallo- ja keppileikkejä, hän ei vaan millään haluaisi luovuttaa leluja. Taipparireissulla pelasimme mölkkyä ja Demi kävi kiltisti nuotamassa heittokapulan. Lopulta saimme Demille myös hieman malttia, joten haki kapulan vasta kun sai luvan ja irrotti irti-käskyllä. Joten hän rakensi aivan itsenäisesti liikkeen ja olihan siinä vähän tunnarin alkuakin, kun osasi valita 13 kapulasta sen oikean. Myös kaukot edistyy, perusasento aika samoissa, paikkamakuu vaatii treeniä ja liikkeestä maahanmeno.. Työtä riittää..

Disan kanssa kaukot vaatii koasti malttia, typy jumppaa edelleen. Liikettä harjoitellaan sekä niin, että Disa on mun jalkojen välissä ja vien "nakilla" maahan ja istumaan ja niin että olen kyykyssä Disan vieressä. Paikkamakuu ja seuruu tarvii häiriötreeniä ja "liikkuria" huutamaan käskyjä. Liikkeestä maahnameno on aika hyvä, mutta lisätreeniä tarvitaan siihen, että malttaa odottaa maassa istu-käskyä. Kapulatreenit myös tosi hyvässä vaiheessa, ainakin aloluokan liikettä ajatellen.

Alice.. Alice on superinnokas, tarjoaa satajayksi liikettä sekunissa. Alicen kanssa tarvitsen superisti itseluottamusta ja Mirvan vinkkejä. Kaikki liikkeet on niin alkuekijöissä, etei kannata edes alkaa luetella. Toivotaan vaan Mirvan pikaista paluuta sorvin ääreen ;)

Anninan kanssa aloitetaan omatoimitreenit jo tällä viikolla, joten ainakin tulee treenattua. Pyritään muutoinkin, että treenataan säännöllisesti yhdessä. Näin saadaan appari ja häiriötä tarvittaessa, lisäksi tulee treenattua kun sopii treeneistä toisen kanssa. Treeniherkuksi ostin hevosen jauhelihaa, sillä Anninan herkut olisivat maistuneet meidän tytöille paljon paremmin kuin mun herkut, niin tutustutaan uuteen makumaailmaan :) On tässä aikamoinen urakka tulevalle syksylle ja talvelle, onneksi treenikaverit on ihan parhaita, niin varmasti viihdytään niin agin kuin tokonkin parissa :)

Disan tokoilua

Taas ollaan aktivoiduttu tokon suunnalla Disan kanssa. Kun ei ole ollut kursseja tai Hennan schapetokoiluja, niin oli pakko siis kerätä porukkaa keiden kanssa treenailla. Ollaan nyt pari kertaa kokoonnuttu Anninan ja vierailevien tähtien kanssa yleisellä parkkipaikalla.
Parhaimman tuloksen varmasti saisi kun olisi ohjaaja, mutta kyllä näin maallikoilta ollaan saatu todella hyviä apuja. Mira, joka siis piti tokokurssia meille alkuvuodesta, muistutteli taas että ei saa päästää Disaa liian helpolla ja nyt saimme vinkkejä kapulan nouto ja pito harjoituksiin.

Treenailimme tietysti nykyisten sääntöjen mukaan alo-liikkeitä, lisäksi muutamat ruutu ja kiertämistreenit sekä tuota kapulan noutoa ja pitämistä. Mukava yllätys kun Disa hienosti muistaa nuita asioita vaikka viime treeneistä onkin aikaa jo kovin. Ja tuo kapulahan pysyy suussa jo melko hyvin, verrattuna vaikka alkuvuoteen, kun Disalle tuli "oksureaktio" kapulasta ;)

Kattelin jo tuosta vähän epävirallisia kisojakin, mutta alokasluokanpaikkoja oli yhteensä 6 ja olisimme päässeet 3. varakoiraksi. Päätin jättää väliin, kun tuskin puolet koirista peruu kokeen. Kai täytyy vaan mennä kokeilemaan. Tiedän että Disa osaa, joka toinen päivä hän näyttää sen, joka toinen päivä hän makaa edessä ja katsoo mua, että enkö mä muka oo vierellä?

Eilisten treenien perusteella eniten harjoitusta tarvitaan suoraan perusasentoon ja ennekoinnin poistamiseen. Liikkeestä maahanmeno, seisominen ja istuminen onnistuu hyvin, mutta mun tullessa takaisin koiran luo, Disa ennakoi seuraavaa käskyä. Sama juttu paikkamakuussa. Näihin vaan treeniä ja vähän uskallusta itsellekin, eiköhän tästä hyvä tule.