Viikko sitten lauantaina startattiin puolilta päivin Anninan, Boltin ja Demin kanssa kohti Savoa ja Juankoskea. Juankoskelta olimme varanneet mökin, jossa meidän lisäksi yöpyi Elopellon Aamuhalla (Halla) ja Elopellon Aikamatkaaja (Merlin) sekä Demin sisko Härdellin Bubble (Nala) omistajineen. Matka ei alunperin ollut pelkkä huviretki, sillä sunnuntaina klo 9.00 alkoi paimennustaipumustesti Vehmersalmella.
Nala, Bolt ja Demi
Demille tuli paljon uusia ihmeellisiä kokemuksia reissussa, esimerkiksi matkustaminen takakontissa ja vielä pojan kanssa ja ilman perheemme muita koiria. Muutamaan kertaan Demi nousi seuraamaan missä mennään, mutta suurimman osan matkasta Demi nukkui nätisti. Pitkän matkustamisen ja pienen tauon jälkeen leikki maistui kaveruksille, kunnes sisko saapui paikalle. Demi muuttui passiiviseksi ja leikki maistui vain jos minä olin mukana, muutenkin Demi seurasi minua kuin hai laivaa koko ajan. Merlin oli kovin kiinnostunut Demistä. Vaikka juoksut jo ohi, innokas nuorimies rakastui päätä pahkaa. Siinä minä sitten kuljin kaksi koiraa jaloissa, lähes tauotta.
Ilta vaihtui yöhön saunottaessa ja kuulumisia vaihdellessa. Yöunet jäi melko lyhyiksi koko porukalla, sillä Nala herätti meidät varttia vaille 5 ja pakkohan sitä oli ruveta tekemään eväitä ja siivoamaan.Vielä viimeiseksi otimme yhteiskuvaa meiän kakaroista, ja kyllähän sieltä muutama onnistunut vedos löytyi. Matka kohti Vehmersalmea saattoi siis alkaa.
Vasemmalta Merlin, Nala, Halla, Bolt ja Demi
Testitilaisuus aloitettiin ilmoittautumisella ja kisakirjojen ostamisella sekä arvottiin järjestys testiin. Uskomatonta mutta totta, bongattiin numerot 8, 13. 14, 15 ja 16. Eli kolme schapea samassa viiden koirakon ryhmässä ja peräkkäin yhteensä 4 schapea :) Sitten tuomari kertoi hieman päivästä ja työskentelytavoistaan. Ja pianhan sitä päästiin alkamaankin.
Testiin kuului tottelevaisuus osio, johon mentiin 5. koirakon ryhmissä. Tuomari kävi tutustumassa koiriin ja samalla tsekattiin sirut. Sen jälkeen jokainen koirakko vuorollaan kiertää muut koirakot mahdollisimman löysällä hihnalla ja lopuksi päästetään koira kerrallaan irti ja kävellään poispäin muista ja kutsutaan koira luokse palatessa takaisin ja kytketään kiinni.
Demi paimenessa, kuva Annina Könönen
Demi paimenessa, kuva Annina Könönen
Seuraavaksi mentiinkin jo lampaille. Tuomari kertoi kuinka kenenkin kannattaa mennä ja esimerkiksi me mentiin rivakasti aitaukseen ja päästettiin koira pian irti. Demi haisteli pidemmän aikaa ja tutkaili itsekseen. Demi pehmeänä koirana koki tilanteen melko painestavana ja muutamaan kertaan yritti karata aitauksesta. Tuomari kuitenkin ihmetteli kuinka jokaisen karkausyrityksen jälkeen tuli takaisin ja jatkoi töitä. Mielestäni Demi työskenteli hyvin siihen nähden että näki ensimmäistä kertaa lampaat ja ymmärsi kuitenkin mitä pitäisi tehdä, vaikka pelottavia otuksiahan lampaat ovat. Välillä minä vein laumaa ja Demiä piti ohjata paimensauvalla ja välillä tuomari vei, kovin sekavaa toimintaa. Asiaa ei auttanut yhtään se, että en itse tiennyt mitä tehdä.
Tulos meille kuitenkin oli siis suositellaan uudelleen testattavaksi, ja syyskuulla olisi siis tarkoitus kokeilla uudestaan. Tätä ennen yritetään ainakin muutamaan kertaan yrittää lampaille. Liitän tähän videon sitten kun se on saatu editoitua, jotta pääset katsomaan testiämme. Tuomarin kommentit suorituksen jälkeen:
Kennelliiton sivuilta näet lisää testistä: http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/paimennusohjeistusten_muutoksia_1.4.2013_alkean.pdf
Kommenteissa lukee, että todella mielenkiintoinen koira. Tällä tuomari tarkoitti Demin pehmeyttä, mutta kuitenkin haluaa tehdä ja tekee töitä, vaikka aika paljon pelottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti