Kesätreenejä

Viikko sitten käytiin hieman kesäretkellä, suuntana Mänttä ja ohjelmana tokoa ja touhuamista. Menimme siis tällä kertaa Mirvaa moikkaamaan, mukana Disa, Demi, Alicen ohjaaja R ja minä. Alice jäi kotiin Misin kanssa korjaamaan autoa, veneilemään ja "peppua tarjoileen". Juoksut on laittanut pienen tytön pään sekaisin, että tarjoaa itseään koko ajan, etenkin Demille.
Noh, treeneissä jatkettiin samaa tyyliä, kaukoja, seuruuta, sivuja ja "täällä". Uusina juttuina käännös oikealle ja kaukoja niin, että laitoin Disan istumaan, menin kauemmaksi ja kehuin ja tulin takaisin palkkaamaan. Demin kanssa treenit jäi vähän tyngäksi, sillä typyn kiinnostus oli taas aivan muualla. Ei ollut ihan paras päivä. Väisti mua enemmän kuin koskaan. Todettiin, että ehkä väsymys ja kuumuus teki ikiliikkujalle tepposet. Nyt Demin kanssa höntsäillään muutamat treenit ja sivulla oloja treenataan niin, että molemmissa käsissä palkka ja laitetaan vasemmalla istumaan ja oikealla palkataan sydemest (eli rinnalla käsi ja ylhäältä päin palkka). Noh kerrottakoon tähän väliin, että syy selvisi seuraavana päivänä, kun "torttu turpeana ja oikein tirskuen täytettä" eli juoksut alkoi.

Kun treenit ei oikein maistunut, menimme lentokoneiden varalaskupaikan päähän ja uimaan. Kuviakin otettiin, vaikkei Disa tahtonut mamman läheltä liikkua ja Turon leikit oli niin erikoiset ettei tytöt yhtään ymmärtänyt. Mirvan kanssa Demille leikki maistui vaikka se lelu oli ihan mahottoman iso :)

Tällä viikolla treenit on jäänyt vähäseksi, sillä mä oon känyt muutaman vuoron tekeen töitä ja vettä on tullut riittävästi. Vesi ei muuten ole ongelma, mutta eihän märkään maahan voi istua tai mennä makaamaan. Sehän on märkä! Uimassa voi käydä kun ei se haittaa.. Eilen lähdin kolmen kanssa ensin mettälenkille ja siitä suoraan agihalliin. Huippu fiiliksellä, aurinko paistoi. Kun päästin hallille, alkoi sataa kaatamalla ja ukkonen paukkui. Vaikka kuuro kesti vain hetken, fiilis ei ollut enää yhtään niin hyvä. Hetken aikaa siinä treenailtiin sekä agia että tokoa ja sitten lähettiin kotiin. Yritetään paremmalla onnella ensi viikolla.

Tänään on omatoimiset toko treenit Anninan kanssa ja sunnuntaina erikoisnäyttely Nastolassa. Nastolaan olen ilmoittanut sekä Disan että Demin, saas nähdä kuinka meiän käy :)

Tokossa ei huomaa ajankulua.

Viime viikon tokotreenit kesti 3:lla koiralla 2 tuntia ja tällä viikolla 4:llä koiralla 3 tuntia. Ens viikolla mukana todennäköisesti 5 koiraa, pakko laittaa hälytys 1,5 tunnin kohdalle, jottei kukaan rupee soitteleen viranomaisia :) tai sit tulee tokokielto toisilta puoliskoilta :)

Joo pitkät treenit ja paljon tuli uusia asioita. Parhaimpana jäi mieleen kysymys "miksi jätät palkkaamatta?". No, siis onhan tässä nyt tarkoitus lähteä kokeeseen, ja vähentää palkkaa, jotta kokeessa onnistuisi liikkeet ilman sitä heti saatavaa palkkaa, ja..
"Sulle opetetaan työssäsi vaipanvaihto, ja sit kun sä osaat sen, ni pomo sanois, ett nyt osaat vaihtaa sen, nyt sulle ei enää makseta siitä palkka. Kuinka monta vaippaa vaihdat sen jälkeen?" Jokainen varmaan tietää mun vastauksen, joten seuraava kysymys ei odota: "Miksi koiran pitäisi tehdä töitä ilman palkkaa, kun se osaa jonkun homman? Kyllä koira tekee töitä kokeessa ja saa siitä aikanaan palkan. Sä päätät millloin, ja koira jaksaa tehdä kun tietää sen saavansa aikanaan."

Tää muutti meidän treenejä aivan kokonaan. Ja mun ajatusta asiasta, nyt oonkin pohtinut kuinka paljon oon tehny hallaa meille itellemme. Disalla oli en osaa mitään päivä, silloin saa helpoiten nameja. Kun mami luulee, ettei osaa tai tekee vähän sinne päin, niin saa nameja. Nyt siis mamille tiukkuutta ja täytyy vaatia. Lopputunnista Disa sai innon päälle, kun se joutu hiukka käyttään aivojaan, että mitenköhän sen herkkunakinpalasen sais. Semmosta intoa sille tarvii lisää, täytyy siis yrittää löytää herkullisemmat treeninamit.

Mä haluun kans nameja! -Disa

Disan kotiläksynä on suorana edessä istuminen ja siitä sivulle suoraan, sekä seuraaminen oikeassa kohtaa. Seuraamista hihnan kanssa niin, että hihna menee mun polvitaipeessa oikeaan käteen tiukkana niin kauan, että se oikea kohta tulee luonnostaan. Olen treenaannut liikkeestä maahanmenoa, seisomista ja istumista kokeenomaisesti, tämä hidastanut Disan reaktiota käskyihin ja ottaa muutaman askeleen eteenpäin ja sitten vasta toimii. Tähän saatiin ohjeeksi, että alotetaan alusta palkalla liikkeet. Kun liikkeet saadaan nopeiksi, otetaan seuruusta samat (ja appari kertoo, millon liike suoritettu) ja heti palkka. Jääntiä harjoitellaan sit erikseen. Disan kanssa alotetaan myös kapulatreenit, treeneissä Mirva neuvoi, että kapula on sun lelu, ja se tehdään kiinnostavaksi kieltämällä sen ottaminen ja kun Disa jättää sen rauhaan saa palkan. Seuraavana päivänä puhuttiin kuitenkin puhelimessa, että yritetään ensin saada Disan huomio kapulaan. Kun koskee kapulaa nenällä, saa palkan. Tämä siis siksi, että Disa edelleen näyttää siltä, että oksentaa kun joutuu ottamaan kapulan suuhun. Löysin pari uutta kapulaa -50%, joten nyt Disa saa aivan oman kapulan, missä ei ole muiden sylkeäkään.

Imutusta. Kuva Annina Könönen

Kuva Annina Könönen

Demun kanssa oikeasti on käynyt semmoinen moka, että se ei vaan tiennyt mikä on vierellä. Tätä treenattiin niin, että otin Demin "täällä"-käskyllä eteen istumaan suoraan, sitten annoin "vierellä"-käskyn ja Mirva vei hellästi Demiä hihnasta viereen, jos ei meinannut onnistua, annoin uuden käskyn. Kun Demi hoksas mitä haettiin, otettiin taas eteen ja siitä vierelle ja mä käännyin vähän vastaan. Tosi upeasti meni! Demi istuu hyvin suorassa ja malttaa jo hetken odottaakin. Tätä siis kotiläksynä ja niin että nään Demin istuvan suorassa. Demi lähtee heti liikkeelle jos minä liikun, niin mun täytyy pitää itseni paikallaan, jotta saadaan onnistuneita suorituksia. Demillä otettiin seuruuta sekä laumapalkalla (Mirva piti koiraa ja mä kävelin edellä, kun Mirva päästi koiran oikeaan kohtaan, mä palkkasin herkulla.) että imuttalla. Imuttamalla niin, että mun kämmen on koiran kuonon päällä, kyynärpää kiinni mun kyljessä ja pienenpienillä ranneliikkeillä ohjataan koiraa apparin ohjeiden mukaan. Uskomatonta kuinka paljon voi vaikuttaa koiran suoristumiseen ranteen liikkuttamisella. Kunhan päästään sopimukseen, miten kämmen kääntyy kun rannetta kääntää sisäänpäin ;) TÄTÄ EI SAA TEHDÄ YKSIN!! Silloin kun sä tsekkaat koiran takapäätä, etupää menee jo väärässä paikassa.

Alice pääsi ensimmäisiin tokotreneihin myös, kun siskontyttöni tuli ohjaamaan Alicea. Jos oon joskus Disaa sanonut ahneeksi, on Alice potenssiin kymmenen. Sormia saa varoa huolella kun Alicelle opettaa malttia. Tytöt aloittivat aivan nollasta, eli istu, maahan, seiso ja odotusta näiden perään. Mä treenaan Allun kanssa nyt viikolla ja R pääsee taas perjantaina harjoitteleen eteenpäin. Mirva kehu että tää koira on niin ahne, että jos sen kans tosissaan treenais, niin se olis syyskuussa kisavalmis ja oppis varmaan voittajaluokan liikkeitäkin kesä aikana. Onneks kohta alkaa loma, niin ei työt haittaa harrastuksia ja voi siis treenata vähän vielä enemmän :)

R&Allu

R&Allu

Mulle läksyksi tuli taas vartalon hallintaa ja ääneen käyttöä. Ja pitää miettiä valmiiksi mitä treenataan, siis niin, että kun mä tuun koiran kans harjoitusvuorolleni, mä tiedän tasan mitä seuraavana tehdään. Täytyy myös alkaa miettiä tavoitteita ja aikatauluja niihin. Näitä pohditaan pian porukalla ja lyödään lukkoon, jotta saadaan lisämotivaatiota treeneihin.

Huh! paljon asiaa, muistinkohan edes kaikkea? Treenaillaan tänään vähäsen ja sit soitetaan lisäohjeita, jos ei tunnu onnisuvan :D

Laumapalkkaa.

Kapulatreeniä.

Ja palkkaus.

Laumapalkkaa

Lapsi, lapsiii! Boltin palkkaus leikillä.

Mikä kontakti! Kuva Annina Könönen

Mirva & Allu

"Ai, mun sormet!"

Mirvan & Turon höntsätreenit

Mirva & Turo

Mirva & Turo kapultreeniä

Maailman paras perjantai!

Vihdoin tuli varmaan odotetuin perjantai ikinä :) Toiset odottaa vuosisadan bileitä, minä odotin ystäväni vetämiä tokotreenejä. Ja niin saatiinkin paljon palautetta, niin hyvää kuin huonoa. Mutta nyt on siis semmoinen olo, että kyllä meistä vielä jotain tulee :) 

Mirva sai mut ymmärtämään, että mun kauhukakara on vaan hiomaton timantti. Siis Demua yleensä vaan kritisoin, tai yritän kehua sitä kaikille muille pienimmästäkin oikein tehdystä jutusta. Mutta sen kaiken innon keskellä, löytyy se pikkutypy joka käy ihan ylikierroksilla, koska haluais miellyttää mua. Siis kun jättää Demun apparille, niin se todella palavasti haluu tulla mun luokse. Demulla perusasento on suora ja edessä istuu kanssa hyvin suorassa. Mutta se loppuuu siihen sekuntiin kun saa palkan tai tarvii odottaa, sit aletaan jumppaan (maahan-istuun-maahan) tai jotain muuta. Makuulla Demu pysyy, joten treenataan malttia sillä ja istumassa pienillä odotuksilla. Ensi kerralla Demun seuruuta harjoitellaan niin, että mä kävelen eteenpäin ja appari tulee koiran kanssa perässä ja välillä päästää oikealle kohtaa, josta siis tietysti palkkaan herkulla.

Disan kanssa perusasento vaan vinoontuu ja tämän takia aloitimme aivan alusta ;) ei vaan, siis aloitimme sillä että koira tulee eteeni istumaan suorassa ja superkehut ja palkka. Alkuhan oli siis sitä, että Disa istui mun vasemmalla puolella etuviistossa sivuttain. Tämän takia alkuun siirryin hänen eteensä silloin, kun istui suorassa. Lopputunnista onnistui jo tosi hienosti ja perusasentokin oli jo suorempi. Mirva kertoi heillä olleen Turon kanssa sama ongelma, koska treenasivat paljon yksin ja joutui itse aina katsomaan, että onko koira suorassa. Seuruusta itse mietin, että edistää niin p*rskeleesti, mutta ei kuulemma. Käännöksissä Disa liehuu ja tulee kun kerkiää :D Disa on vähän nyt tottunut liikaa vieraisiin, eikä ole niin laumapalkkautuva kuin Demi, joten ensi kerralla yritetään Disalle saada vähän draivia alkutunnista, niin että "hylkään" hänet apparille.

Yllättävää sinänsä minä sain palautetta vartalon käytöstä ;) mistähän sekin johtuu.. Eli siis selkä suoraksi ja mieluummin takakeno kuin eteenpäin nojaaminen. Demun kanssa varsinkin, koska paineistuu herkästi ja onhan se uhkaavaa kun toinen on hyökkäysasennossa. Nyt siis peilin eteen seisomaan ja hokemaan käskyjä yksikseni ja selkä suorana. Lisäksi täytyy löytää kaksi tokominää; Disan kanssa hyperaktiivinen ja Demin kanssa semipassiivinen. Myös lelukaupoille tarvii mennä ja saatiin vähän leikkikoulun alkeita. Täytyy kyllä harkita Demun kanssa leikkikouluun menoakin, jos ei kotikonstein onnistu.

Kolmantena koirana treeneissä oli Bolt, jolle leikkikoulua harjoiteltiin jo enemmän ja siis palkka taisi vaihtua herkuista patukkaan, ainakin osin. Bolt taisi kokea myös valtavan kolauksn itsetuntoon, kun ei äitille annettiin ohjeeksi vaatia enemmän ja huomionkin sai vasta kun lopetti haukkumisen häiriökoiralle ja kääntyi äitiin päin. Ei ookkaan ihan niin helppoa tää elämä enää pikku-Boltille ;)

Treeneissä aika kului siivillä, päätimme kuitenkin mennä vielä mettäilemään Mirvan ja Turon kanssa ja höpöttelemään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Vaikka  aikaa on kulunut viime kohtaamisesta, ei taida aika muuttaa tyttöjä mihinkään; ihan yhtä pöhköt jutut edelleen :D

Demun "mitä sit tehdään"-ilme

Turo

Demu ja Disa

Turon luoksetuloa

"On se aika iso, ja kaiken lisäks melko karvaton, parempi pysyä vähän kauempana"

"Alta pois"